CWE Amsterdam 2022
Coworking Europe Conference - Mistä coworking-yhteisö tänä vuonna puhuu
CWE palasi muutaman koronavuoden jälkeen taas Amsterdamissa sijaitsevaan B. Amsterdam coworking-keskukseen. Edellisen kerran CWE pidettiin Amsterdamissa 2018 ja sen jälkeen vuorossa oli 2019 Varsova. Seuraavat vuodet menikin sitten virtuaalitilaisuuksien parissa Itävallan Wienin konferenssin peruunnuttua koronan kourissa pariin kertaan.
Cautious Opportunity
CWE on johtava coworking-tapahtuma Euroopassa. Tänä vuonna tapahtuman agendassa ja osallistujissa näkyi selvästi pandemian jäljet. Keskustelujen ja osallistujien painopiste oli enemmän perusasioissa ja osallistujalistalta puuttui jonkun verran suuria kiinteistöalan toimijoita ja kiinteistönomistajia. Samoin erikoisimmat ja oudoimmat coworking-toimijat ja konseptit eivät olleet edustettuina. Avauspuheenvuoron pitänyt The Instant Groupin James Rankin nimesi esityksensä Cautious Opportunity, joka kuvastaa hyvin tunnelmaa tapahtumassa. Monessa mielessä keskusteluissa palattiin useita vuosia takaisin päin perusasioihin ja samalla juuri niihin asioihin, joiden päälle voidaan rakentaa menestyksekäs tulevaisuus.
Alan tunnelma on osallistujien mielestä kuitenkin positiivinen ja osallistujat odottavat innokkaasti usean haasteellisen vuoden jälkeen taas aikaa, jolloin ihmiset palaavat toimistoille. Pandemia opetetti meille, että työtä voi tehdä muuallakin kuin yrityksen omissa tiloissa. Aikaisemmin vallalla ollut arvio, jossa työympäristöistä noin 25 prosenttia voisi olla coworking- ja flex-tyyppisiä, on viimeisten arvioiden mukaan noussut 5% ylöspäin 30 prosenttiin. Muutos perustuu ajatukselle, että yhä useampi yritys hakee joustoa sekä toimiston määrään että sijaintiin.
Management-malliin siirtyminen
Coworking-ala on vahvasti siirtymässä riskin- ja voitonjakomalleihin pois suorista vuokrasuhteista. Trendi näkyy maailmalla jo siten, että suuri osa uusista tila-avauksista on tehty hotellialalta tuttua management-mallia mukaillen. Suuret kiinteistönomistajat kertovat management-mallin olevan myös heille se paras vaihtoehto. Pandemian aikana kiinteistönomistajat ovat jääneet tyhjin käsin kun vuokralla olleet toimijat ovat ajautuneet konkurssiin ja siten rakennusten palveluaste on monissa paikoissa jäänyt olemattomiin. Coworking-tilat toimivat usein asiakasmagneetteina luoden asiakasliikennettä. Kiinteistönomistajat ovat vihdoin todenneet toimivien rakennusten olevan joka tapauksessa houkuttelevampia kuin puolityhjien.
Laajempia pavelukokonaisuuksia
Useat coworking-toimijat ovat siirtymässä malliin, jossa he tarjoavat työympäristön lisäksi koko sarjan muitakin palveluita, kaikkea mitä työssäkäyvä voisi mahdollisesti tarvita. Coworking-toimijat pyrkivät rakentamaan palvelukokonaisuuksia ottaen esimerkiksi ravintola- ja kokouspalvelut hoitaakseen. Monet toimijat pyrkivät palvelemaan kokonaisia rakennuksia ja naapurustoja luoden palveluiden ekosysteemejä ja alustoja sekä fyysisessä että digitaalisessa ulottuvuudessa. Useilla toimijoilla on työn alla superappeja, joihin kerätään yhteen useita toimijoita.
Hot deskin nousu
Tietoisuus coworking-toiminnasta on maailmalla lisääntynyt ja se nähdäänkin pandemian jälkeen erittäin houkuttelevana osana kokonaisvaltaista työympäristövalikoimaa. Useat suuryritykset ovat lähtenee tutkimaan coworking- ja flex-mahdollisuuksia omien työympäristöjensä järjestämiseksi. Coworking- ja flex-toiminta onkin useiden raporttien mukaan ainoa tällä hetkellä kasvava alue työympäristömarkkinassa. Lähes kaikki toimijat raportoivat hot desk -kysynnän kasvaneen viimeisten kuukausien aikana yritysten mahdollistettua työntekijöilleen lähellä kotia työskentelyn. Yhä useampi yritys on ottanut coworking-tilat mahdollistamaan joustavuuden ja siirtynyt pois huoneiden vuokraamisesta. Yrityksissä on herätty siihen, että aikaisemmin vuokraa maksettiin viikon seitsemästä päivästä ja tilaa käytettiin noin 4-5 päivää viikossa ja nyt tilaa käytetään vain 1-2 päivää noista seitsemästä päivästä. Tyhjän tilan aiheuttamat tarpeettomat päästöt ylittävät jo aikaisemmin työpaikkaliikenteestä johtuneet päästöt. On selvää, että meidän tulee tulevaisuudessa keksiä uusia tappoja jakaa ja käyttää tilaa.
Uutta elinvoimaisuutta
Useat toimijat ja coworking-alan sijoittajat ovat siirtyneet sijoittamaan rahojaan ja siten toimintojaan kuumimpien keskustojen ulkopuolelle toisen ja kolmannen tason kaupunkeihin ja kyliin tavoitteenaan luoda uutta toimeliaisuutta ja viriäviä kyläyhteisöjä samalla toki palvellakseen työntekijöitä kotien läheisyydessä. Nousevana trendinä toimijoiden keskuudessa nähdään hyväntekeminen ja yhteisölle takaisin antaminen. Pandemian siirrettyä ihmiset takaisin koteihinsa ja kaupungeista kyliin on moni toimija huomannut, että omaa asuinaluettaan voi hyvin elvyttää tuomalla palvelut lähelle ihmisten koteja. Tämän trendin vaikutukset voidaan tulevaisuudessa nähdä ihmisten hyvinvoinnin lisääntymisenä mm. yhteisöllisyyden kasvun myötä, joka näinä haastavina aikoina on erityisen tärkeää. Isoja summia virtaa tulevaisuudessa pienten kaupunkien ja kylien toimintaa elvyttävien coworking-hubien perustamiseen.
Näyttää siltä, että coworking-ala voi hyvin ja uskoo tulevaan ehkä lujemmin ja perustellummin kuin koskaan aikaisemmin. Tämä uusi aalto työn murroksessa ja matka, jolle se on meidät kaikki lähettänyt, on vielä nuori ja edessämme on paljon uutta. Usko tulevaan on tärkeä voimavara, jota haasteet koettelevat, mutta kuten coworking-alan ytimeen kuuluu, yhteisössä ja yhdessä tekemisessä on voimaa. Matkaan siis, tule mukaan, liity seuraan. Työympäristöt ovat nyt ja tulevaisuudessa verkostoja.
Terveisin,
Tero
Tero Helenius, työympäristöstrategi
Työympäristökehittämisestä vastaava Tero toimii työympäristöstrategina, tulevaisuuden työn ja työympäristöjen asiantuntijana.
Tero on koulutukseltaan arkkitehti ja ollut kehittämässä työympäristöjä jo 2000-luvun alusta lähtien. Teron fokus työympäristökehittämisessä on kulttuurin ja toimintamallien kehittämisessä. Tero on myös yhteisöllisten työympäristöjen edelläkävijä.