Teksti: Hanna Ikonen
16.3.2023
Oletko koskaan miettinyt millaisessa tilassa (psyykkisessä ja fyysisessä) olet parhaimmillasi, tehokas ja luova? Kaipaatko kenties rauhallista häiriötöntä tilaa vai onko taustalla kuuluva puheensorina vain mukavaa taustahälyä? Työsi voi myös vaatia eri tiloilta eri asioita. Välillä on tarve kohdata työkavereita ja pallotella ideoita, välillä vetäytyä rauhaan työstämään syvällisempää keskittymistä vaativia töitä. Ideaalitilanteessa työtilat joustavat ja mukautuvat näihin tarpeisiin, samoin keskittymiskykysi. Aina näin ei kuitenkaan ole. Onko tilanne tuttu: Olet varannut kaksi tuntia kalenterista tilaa tärkeän raportin työstämiseen, mutta et saa tuona aikana aikaiseksi lausettakaan.. Keskittyminen tehtävään ei vain onnistu ulkoisten tai sisäisten keskeytysten takia.
Hälyisessä toimistossa tarkkaavaisuuttamme saattaa vaatia moni asia. Tarkkaavaisuuden tehtävä on suunnata toimintaamme ja se koostuu monitasoisista kognitiivisista toiminnoista, joiden avulla kykenemme keskittämään huomiomme käsillä olevaan tehtävään. Tarkkaavaisuus voi kohdentua joko automaattisesti tai tietoisesti. Hälyisässä ympäristössä tarkkaavaisuutemme voi kuitenkin kaapata hetkellisesti jokin ulkopuolinen häiriötekijä, kuten esimerkiksi ääni tai visuaalinen ärsyke. Psykologiassa tätä kutsutaan cocktailkutsuilmiöksi. Tässä on kyse siitä, kun olet juhlissa uppoutunut keskusteluun ystäväsi kanssa, mutta havahdutkin siihen, että nimesi mainitaan toisaalla. Aivomme siis skannaavat jatkuvasti myös ympäröivää maailmaa, vaikka kuvittelemme olevamme täysin keskittyneitä edessä olevaan tehtävään. Aivojemme kehitys ei ole edennyt vielä kovinkaan pitkälle savannilta, joten niiden on hyödyllistä tarkkailla ympäristöä mahdollisten vaarojen ja uhkien varalta. Työelämän ”uhat” eivät ole leijonia tai sarvikuonoja, vaan jatkuvia keskeytyksiä, kiirettä ja kasvavia vaatimuksia. Juttelin hetki sitten verkkotapaamisessa vakuutusmyyjän kanssa. Tapaamisen taustalta kuului muiden henkilöiden puheensorinaa ja muita toimiston ääniä. Ilmeisesti vakuutusmyyjä hoiti tapaamista avokonttorissa. Häly ei juurikaan häirinnyt minua, mutta myyjän ajatus tuntui katkeavan ajoittain. Kuormituksen pystyi aistimaan vuorovaikutuksesta jopa verkon välityksellä, vaikka hän hoitikin tapaamisemme asiallisesti.
Sanotaan, että nykyihmisen aivot ovat edelleen samat kuin kivikautisilla ihmisillä, mutta meidän ihmisten välillä on myös eroja siinä, miten kestämme ympäristön häiriöitä. Näihin eroihin vaikuttavat ihan perinnölliset eroavaisuudet, mutta myös meidän itsemme aiheuttamat kuormitustekijät. Useille meistä onkin varmaan jo tuttu käsite ADT (attention defisit trait). ADT tarkoittaa tilaa, jossa ihmisen tarkkaavaisuus alkaa häiriintyä samaan tapaan kuin ihmisillä, joilla on diagnosoitu kehityksellinen tarkkaavuuden häiriö ADHD (attention defisit hyperactivity disorder) tai ADD (attentioin defisit disorder). ADT käsitteen loi amerikkalainen lääkäri E.M Hallowell jo 1990-luvulla. Hallowellin mukaan häiriöstä kärsivät ihmiset, jotka ovat liian pitkään eläneet liian kiireistä elämää. Nämä ihmiset ovat tehneet montaa asiaa yhtä aikaa, jättäneet tauot väliin, hyppineet tehtävästä toiseen ja laiminlyöneet nukkumisen. Kuulostaako tutulta? 90-luvulla ilmiöstä kärsivät vain harvat, mutta nykyään kuvauksesta tunnistaa itsensä yllättävän moni meistä.
Miten sitten taistella vastaan tätä nykyelämän vitsausta? ADT:n tunnuspiirre nimittäin on, että vaikka ihminen saisi työskennellä kerrankin rauhallisessa tilassa, jossa ei ole taustamelua tai keskeytyksiä, hän keskeyttää itse itsensä. ADT:stä kärsivän ihmisen keskittymiskyky on heikko ja ulkoisten ärsykkeiden puuttuessa hänen aivonsa alkavat itsestään tuottaa ärsykkeitä. Mieleen pompsahtavat hoitamattomat laskut ja tekemättömät kotityöt. Ainoastaan työtiloja muokkaamalla ei siis ratkaista keskittymiskyvyn ongelmia. On aika ottaa haltuun toiminnanohjauksen taidot! Toiminnanohjaus on yksi keskeisimpiä taitoja, joita harjoitellaan lasten kanssa toimintaterapiassa ja toiminnanohjaustaitojen kehittyminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä lapsuudessa ja nuoruudessa. Toiminnanohjaukseen sisältyvät tarkkaavaisuuden suuntaamisen lisäksi esimerkiksi työmuisti sekä toiminnan, tunteiden ja ajatusten säätely. Toiminnanohjaustaitoja tarvitsemme silloin kun meidän on aktiivisesti ohjattava omaa toimintaamme. Eli esimerkiksi vastustettava sähköpostin merkkiäänen kilahdukseen reagoimista kesken tärkeän kirjoitusurakan. Kun aktiivisesti toistamme tiettyä tapaa toimia tietyssä tilanteessa, muodostuu tästä tavasta rutiini. Rutiini ei vaadi meiltä enää aktiivista ponnistelua ja aivot toimivat tällöin ikään kuin autopilotilla. Hyvien rutiinien muodostaminen ja huonojen tapojen kampitus, vaativat kuitenkin toiminnanohjausta. Toiminnanohjaus taas puolestaan vaatii etuotsalohkon toimintaa, jossa tapahtuu vaativa ajatustyömme. Ylikuormittunut mieli estää etuotsalohkon toimintaa. Tällöin emme ole parhaimmillamme töissä tai kotona.
ADT:tä vastaan taisteleminen vaatii siis tietoista ponnistelua haitallisia tottumuksia ja tapoja vastaan sekä oman toiminnan suunnittelua ja rajojen asettamista suhteessa ulkoisiin häiriötekijöihin. Toimitilat ja työn tuunaamisen mahdollisuudet tukevat parhaimmillaan työntekijän keskittymiskyvyn elpymistä. Etätyön mahdollisuudet, työelämän joustot, palautumisen mahdollistaminen työpäivän aikana, hiljaiset työtilat ja kohtaamiseen varatut tilat tukevat ihmisten työkykyä. Toimitilojen muutoksen ja työn tuunaamisen lisäksi ihmisille on kuitenkin annettava myös psykoedukaatiota esimerkiksi aivojen toiminnasta ja toiminnanohjauksen merkityksestä, jotta ihmiset osaavat välttää haitallisia toimintamalleja, joiden toistaminen kuormittaa aivojamme ja saa ne kärsimään kroonisesta hälytystilasta. Työn ja työympäristön analyysiä ja kognitiivista ergonomiaa hyödyntämällä on mahdollista lisätä työntekijöiden tuottavuutta löytämällä niitä kohtia työssä ja työympäristössä, jotka heikentävät ihmisten keskittymistä perustehtävään. Kun ihmisen keskittymiskyky on kunnossa, mahdollistaa se parhaan mahdollisen kognitiivisen kapasiteetin hyödyntämisen, muistin, nokkeluuden, luovuuden, innovatiivisuuden, sosiaalisten taitojen ja kokonaisuuksien hahmottamisen. Hyvä keskittyminen ruokkii myös hyvinvointia, kun ihminen kokee aikaansaamisen tunnetta työssään. Palaa vielä alussa esittämääni kysymykseen ja mieti miten sinä voisit vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen työskentelytilaasi niin, että pystyisit olemaan parhaimmillasi ja säilyttämään arvokkaan keskittymisen taidon? Muista jakaa parhaat vinkkisi myös työkavereillesi.
Parempien työympäristöjen puolesta
Hanna Ikonen, työtapa- ja kulttuurimuotoilija
Hanna toimii työtapa- ja kulttuurisuunnittelijana. Hanna toimii myös projekteissamme vastaavana fasilitaattorina ja valmentajana.
Hanna on taustaltaan terveystieteiden maisteri, toimintaterapeutti, työnohjaaja, aivoterveyden edistäjä sekä tila- ja sistussuunnittelija. Hanna on perehtynyt erityisesti hyvinvointia, osallistamista ja vuorovaikutusta tukeviin ympäristöihin sekä työelämän kehittämiseen inhimillisestä ja kestävästä näkökulmasta.
0400 340 498