You are currently viewing Temperamenttipiirteet ja työympäristöt

Temperamenttipiirteet ja työympäristöt

Yksi pystyy keskittymään puheensorinan keskellä vaativiin kirjoitustehtäviin, kun toinen vaatii ympärilleen täyttä hiljaisuutta.

Pandemia-aika on herättänyt paljon puhetta ihmisten erilaisista tarpeista ja toiveista koskien työelämää ja työympäristöjä. Osa ihmisistä on innoissaan palaamassa toimistolle tapaamaan kollegoita, osa pitää kynsin hampain kiinni kotitoimiston työrauhasta. Siinä missä toinen kestää jatkuvaa organisaatiomuutosten jatkumoa, toinen kuormittuu jo pelkästä sanasta ”muutos”. Yksi pystyy keskittymään puheensorinan keskellä vaativiin kirjoitustehtäviin, kun toinen vaatii ympärilleen täyttä hiljaisuutta pystyäkseen keskittymään vastaaviin tehtäviin. Miten näihin keskenään usein jopa vastakkaisiin tarpeisiin tulisi työelämässä vastata, ja mistä nämä ihmisten reaktiot kumpuavat?

Yksi selittävä tekijä löytyy ihmisten erilaisista temperamenttipiirteistä. Temperamentti liittyy ihmisen yksilöllisiin taipumuksiin tai valmiuksiin reagoida ympäristöön ja sisäisiin tiloihin, kuten kuormitukseen tai tunnereaktioihin. Se kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa ja muodostaa persoonamme biologisen pohjan. 

Ulospäin temperamentti näkyy taipumuksena tai tyylinä, joka on usein herkästi tunnistettavissa. Työyhteisössä voidaan tunnistaa jo askelten kopinasta, kuka liikkuu käytävällä, kenen saapumista saadaan aina odotella ja kuka puolestaan on aina ajoissa ja muistiinpanovälineet valmiina. Nämä ”tavaramerkit” eivät kerro mitään ihmisen osaamisesta tai ammattitaidosta ja lopullisen käytöksenkin ihminen valitsee aina itse. Temperamentti on vain tyyli, jolla ihminen toimii. Taipumukset ovat synnynnäisiä, ainakin osaksi perinnöllisiä ja suhteellisen pysyviä läpi elämän.

Tietoisen päätöksenteon taustalla temperamenttipiirteet selittävät miksi jotkut asiat sujuvat toisilta helpommin kuin toisilta.

Kenties käyttökelpoisin merkitys temperamentin ymmärtämisellä on sen suhde stressin hallintaan. Suuri osa temperamentista kietoutuu lopulta stressin, ja sitä kautta ihmisen psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ympärille. Tietoisen päätöksenteon taustalla temperamenttipiirteet siis selittävät miksi jotkut asiat sujuvat toisilta helpommin kuin toisilta ja miksi ihmiset kuormittuvat eri asioista. 

Keskeistä temperamentin ja stressin säätelyn suhteessa on temperamentin ja ympäristön yhteensopivuus. Ympäristöön sisältyvät sekä fyysinen, että sosiaalinen ympäristö. Kun yhteensopimattomuus temperamentin ja ympäristön välillä on riittävän korkea, se aiheuttaa yksilölle stressiä. Mikä tahansa temperamenttipiirre voi toimia stressin lähteenä silloin, kun ristiriita ympäristön odotusten ja synnynnäisen temperamentin välillä on riittävän voimakas. Ihminen voi kokea tällöin olevansa koko ajan väärässä paikassa tai olevansa jotenkin vääränlainen. Kuormitus voi olla myös ns. piilevää. Ihminen kuormittuu ympäristöstä, mutta ei tule itse siitä tietoiseksi ennen kuin sairastuu fyysisesti tai psyykkisesti. Ihmisen työympäristö voi esimerkiksi olla rakennettu niin, että se pitää jatkuvaa pientä stressiä, vaikkei itse työ sitä aiheuta. Toisaalta kyse ei välttämättä ole sinänsä stressaavasta ympäristöstä, vaan ainoastaan temperamentin ja ympäristön huonosta yhteensopivuudesta.

Omien luontaisten temperamenttipiirteiden tunnistaminen auttaakin hahmottamaan miksi jokin tilanne tai ympäristö tuntuu kuormittavalta, jolloin tilanteeseen on mahdollista hakea muutosta. Esimerkiksi siinä missä toinen ihminen virkistyy vuorovaikutuksessa ihmisten parissa, toinen elpyy saadessaan olla hiljaa vain omat ajatukset seuranaan. Hyvin elämyshakuiselle ihmiselle puolestaan monotoninen, virikkeetön ympäristö on stressin lähde. Itsetuntemus auttaa yksilöä ymmärtämään omaa yksilöllisyyttään ja esimerkiksi sitä minkälaisissa ympäristöissä tai tilanteissa hän kuormittuu tai vastaavasti palautuu. Organisaation tasolla erilaisten temperamenttipiirteiden tunnistaminen lisää mahdollisuuksia suunnitella työympäristö tukemaan erilaisuutta ja säätelemään fyysisen työympäristön stressitekijöitä. Kartoittamalla työyhteisön temperamenttiprofiileita, voidaan tilat suunnitella tukemaan oikeassa suhteessa erilaisia taipumuksia ja toimintatyylejä. Temperamentteja tunnistamalla voimme myös paremmin ymmärtää omia ja toisten ihmisten luontaisia reagointitapoja. Tällöin vaikutamme suoraan henkilöstöön ja edistämme kulttuuria, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Ihmisten erilaisuuden ja yksilöllisyyden huomioiminen edistää myös psykologisen turvallisuuden syntymistä, kun ihmisille syntyy kokemus siitä, että “minä saan olla minä” tässä yhteisössä. Yksilöllisyyden huomioiminen vaatii kuitenkin rinnalleen myös yhteisöllisyyteen ohjaamista, jotta jokainen ei toimisi vain omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Tarvitaan vuoropuhelua, erilaisuuden ymmärtämistä, yhteisesti sovittuja käytänteitä ja yksilöllisyyden huomioivia tiloja työn tekemisen tueksi.

Kertauksena vielä miksi työyhteisön temperamenttipiirteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen kannattaa:

  1. Yksilötasolla se lisää itsetuntemusta ja auttaa tunnistamaan itselleen kuormittavia ympäristöjä ja tilanteita.
  2. Auttaa suunnittelemaan työympäristöistä sellaisia, joissa koetaan vähemmän ympäristöstä johtuvia stressioireita.
  3. Auttaa työyhteisöä ymmärtämään erilaisuutta ja edistää psykologisen turvallisuuden kokemusta.

Meillä Rakka Works:lla temperamenttipiirteitä käsitellään osana työympäristömuutosta tai kulttuuriprosessia. Kartoitamme työyhteisönne temperamenttiprofiileita, koulutamme ja valmennamme työyhteisöjä temperamentin merkityksestä työssä jaksamisen näkökulmasta sekä suunnittelemme tiloja, joissa ihmiset eri piirteineen ja kuormitustekijöineen voivat hyvin. 

Lähteenä on hyödynnetty Liisa Keltinkangas-Järvisen kirjaa Temperamentti, stressi ja elämänhallinta

Kiinnistaako aihe?

Ennakkotilaa viikolla 43 julkaistava laajempi artikkeli aiheesta

Kirjoittaja toimii työtapa- ja kulttuurimuotoilijana Rakka Worksillä

Hanna Ikonen

Hanna on taustaltaan terveystieteiden maisteri, toimintaterapeutti, työnohjaaja, aivoterveyden edistäjä sekä tila- ja sistussuunnittelija. Hanna on perehtynyt erityisesti hyvinvointia, osallistamista ja vuorovaikutusta tukeviin ympäristöihin sekä työelämän kehittämiseen inhimillisestä ja kestävästä näkökulmasta.

hanna.ikonen@rakkaworks.com