WST: Työympäristöjen tulevaisuus on itsemittaamisessa

WST: Työympäristöjen tulevaisuus on itsemittaamisessa

  • Post category:Blogi

Korona-pandemia kiihdyttää itsemittaamisen käyttöönottoa työympäristöjen kehittämisessä.

”Mitä jos voisit ennakoida tulevan flunssan ja siten voisimme yhdessä estää sen leviämisen työyhteisöihin. Mitä jos aamulla herätessäsi voisit ottaa huomioon työpäivääsi suunnitellessasi edellisen päivän stressin ja muuttaa työsi sisältöä ja valita sen mukaan työympäristösi. Mitä jos tämä olisi mahdollista?”

Muutama viikko sitten Oura älysormukseni ilmoitti minulle mahdollisuudesta osallistua Ouran ja UCSF:n (University of California San Francisco) tutkimushankkeen, jossa käyttäjädataa analysoimalla etsitään keinoja tunnistaa COVID-19 tartunta ennen henkilön kokemien oireiden ilmestymistä. Tutkimus on tällä hetkellä tärkeä Korona-pandemian taltuttamiseksi. Työympäristöjen kannalta erityisen mielenkiintoista tutkimuksessa on siitä saatavan tiedon potentiaali pandemian jälkeisessä maailmassa.

Kuten olemme kaikki huomanneet hyvinvointia mittaavien laitteiden yleistyminen on ollut erittäin nopeaa. Suomalainen Firstbeat on ollut kehityksen kärjessä tuomalla oman pääasiassa stressiin ja palautumiseen keskittyvän analytiikkansa yritysten ja laitevalmistajien käyttöön. Vuosien ajan on ollut mahdollista jakaa mitatut terveystiedot terveydenhuollon toimijoiden kanssa. On selvää, että olemme saavuttamassa sekä teknisen että tiedollisen kyvykkyyden seurata terveyttämme ja hyvinvointiamme reaaliaikaisesti. Apple ja Google julkaisivat juuri oman yhteisen aloitteensa COVID-19 tartuntaketjujen jäljittämiseen.

Uusi aikakausi horisontissa

Viimeistään meneillä oleva Korona-pandemia on avannut näkymän tulevaan aikakauteen, jossa huomiomme kohdistuu voimakkaammin hyvinvoinnin ja terveyden ennakointiin akuutin hoidon sijaan.

Jo nyt, ja vielä keskeisemmin tulevassa toimintaympäristössämme, yrityksillä on korostunut intressi pitää huolta työntekijöistään ja luoda työkaluja hyvinvoinnin edistämiseksi. Korona-pandemia on nostanut esille tarpeen ennakoida nykyistä paremmin epidemioita ennen niiden leviämistä. Samaa voidaan sanoa myös monessa tapauksessa lähes krooniseksi sairaudeksi muodostuneen stressin ja siihen liittyen palautumisen tarpeen seuraamisesta. Puhumattakaan stressin vaikutuksesta mielenterveyteen.

Useat yritykset ovatkin jo ottaneet työntekijöidensä käyttöön laitteita hyvinvoinnin mittaamiseen ja siten alkaneet tuottaa yksilölähtöistä hyvinvointitietoa. Tuotettua tietoa käyttää tällä hetkellä pääasiassa vain itse mitattava. Tulevaisuudessa tietoa voitaisiin kuitenkin käyttää laajemmin myös työympäristöjen määrittelyssä sekä työpäivähallinnassa.

Ennakoinnista osaksi hallintaa

Tulevaisuudessa jo se, että voisimme ennakoida esimerkiksi flunssan tuloa 2-3 päivää aikaisemmin tarkoittaisi sitä, että pystyisimme mm. säätämään meihin kohdistuvaa kuormitusta pienemmäksi ja mahdollisesti valitsemaan sellaiset työtavat ja ympäristön, joka suojelisi sekä meitä itseämme että työyhteisöämme. Säästöt ja tuottavuuden nousu olisivat yrityksille merkittävä, samoin suorat ja välilliset vaikutukset yhteiskuntaamme.

Useiden liikunta- ja hyvinvointisovellusten datan mukaan Korona-epidemian aikana suomalaisten liikkuminen on lisääntyynyt vaikka työpäivien aikainen hyötyliikunta on vähentynyt. Kokonaisuuden kannalta mielekiintoinen muutos on kuitenkin tapahtunut unen määrässä. Kokonaisunen määrä on lisääntynyt arkiunen määrän kasvun myötä kun taas viikonloppu-unen määrä on laskenut. Mielenkiintoista tästä tekee sen että trendi kertoo selvästi siitä, että viikonlopun merkitys akkujen lataamisessa on ollut aikaisemmin suurempi, johtuen arkena kertyvästä ylirasituksesta. Mielenkiintoista onkin nähdä kuinka tämä tulee vaikuttamaan työkulttuuriimme rajoitusten purkamisen jälkeen.

Tulevaisuudessa, kun yhdistämme sekä kerätyn että käytettävissä olevan reaaliaikaisen terveys ja hyvinvointitiedon tekoälyyn ja edessä oleviin tehtäviin, meillä on mahdollisuus rakentaa uudenlainen ymmärrys siitä miten työmme ja työympäristömme tulisi organisoida. Tulevaisuudessa jokainen voi optimoida oman työpäivänsä tukemaan omaa hyvinvointiaan ja pitkän aikavälin tuottavuuttaan. Tulemmekin näkemään uuden tavan määritellä työympäristö itsemittaamisen avulla.

Työympäristökäsitys muuttuu

Jatkuva teknologian kehitys ja työssä tapahtuva kulttuurimurros siivittää työympäristöjen kehittymistä uusiin suuntiin. Tulevaisuudessa työntekijästä, jota usein pandemiaa edeltäneessä maailmassa kuvattiin loppukäyttäjäksi, tulee ketjun alkupiste. Työtä ja ympäristöjä koskeva käsitteistö vaihtaa suuntaa. Tiloista tulee päätepisteitä, etappeja ketjuun. Työympäristöjen konsepti muuttuu. Työympäristön valintaan ensimmäinen vaikuttava tekijä ei ole enää työnantaja. Itsemittaamisen aikakaudella työympäristö valitaan työntekijän henkisen ja fyysisen olotilan, tunteen, mukaan. Fyysiset tilat ovat työkaluja kuten työn tekemiseen käyttämämme ohjelmistot. Käytämme niitä tarkoituksenmukaisesti mitattuun ymmärrykseen perustuen. Hyvinvoinnistamme tulee itsemittaamisen kautta kiinteä osa työympäristön valintaa. Työnantajat joutuvat vähitellen luopumaan työympäristöjen hallinnasta.

7.4.2020 vietetty Maailman terveyspäivä antoi aiheen kirjoittaa tämän näkemyksen.

Kirjoittaja on Tero Helenius workspacetraveler, paikkariippumattomantyön ja yhteisöllisten työympäristöjen visionääri, strategi ja muotoilija.