Mitkä tekijät voivat vaikuttaa yhteisöllisen työtilan valintaan? Millä perustein itse valitsin? Vastasivatko ensiajatukset lopputulemaa? Näihin etsitään vastauksia seuraavaksi.
Sain ensitöikseni Rakalla mahdollisuuden lähteä tutkimaan ja kokeilemaan, millaisessa ympäristössä haluaisin töitäni jatkossa tehdä. Rakalla toimintatapamme kuuluu, että jokainen saa itse valita työympäristönsä omien työtehtävien ja mieltymysten mukaisesti. Työympäristömme on siis monipaikkainen, eikä kiinteää toimipistettä lähtökohtaisesti ole. Minun tehtäväkseni muodostuikin oman paikkojen verkostoni hahmotteleminen ja etenkin päätös siitä, mikä tässä kokonaisuudessa voisi olla työnantajan tarjoama perinteisen toimiston korvaava työtila.
Omat ajatukset työtilan valinnasta koskivat aluksi lähinnä paikan saavutettavuutta omasta kodista käsin. Ajatus lyhyestä työmatkasta houkutteli. Kodin läheisyys tuntui siis lähtökohtaisesti luontevimmalta valintaperusteelta. Yhteisöllisiä työtiloja kokeillessani huomasin kuitenkin, että työmatkan pituus ei ollutkaan varsinaisesti mikään itseisarvo. Eri sijainnit rohkaisevat vain erilaiseen tekemiseen. Kun minulla oli kokeilupäivä ydinkeskustassa lähellä ystäväni työpaikkaa, sovin hänen kanssaan lounastreffit läheiseen kuppilaan. Se toi kivan piristyksen keskelle työpäivää. Toisaalta lähellä kotiani olevasta tilasta pystyin päivän päätteeksi kävelemään kotiin ja näin ollen harrastamaan vähän hyötyliikuntaa.
Yksi oleellisimmista yhteisöllisen työtilan valintaan vaikuttavista tekijöistä onkin sijainti. Ideaalisessa sijainnissa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään paikan saavutettavuudesta vaan lisäksi esimerkiksi lähipalveluista tai naapuruston tunnelmasta. Sijainnin kokonaisvaltaista merkitystä onkin syytä harkita valinnassaan, sillä hyvällä sijainnilla on mahdollista edistää omaa työntekoa ja hyvinvointia. Tässä on syytä miettiä, mikä on itselle arvokasta. Puistojen ympäröimänä on vaivatonta tauottaa työtään pienillä happihyppelyillä tai kävelykokouksilla. Toisaalta lyhyt matka kotiin voi tuoda lisätunteja päiviin tai monipuoliset lounaspaikat antaa mahdollisuuden ylläpitää sosiaalisia verkostoja. Sijainnilla voi tehdä myös vaikutuksen mahdollisiin asiakkaisiin. Ydinkeskustan sykkeessä tunnelma on erilainen kuin esikaupungin aluekeskuksen rauhassa.
Sijainti ei kuitenkaan ole ainoa huomioon otettava tekijä. Kun liittyy yhteisöllisen työtilan jäseneksi, liittyy myös osaksi paikan yhteisöä. Yhteisön luonteella voi olla suuri rooli työtilan valinnassa. Jäsenelle yhteisö voi ilmetä niin aktiivisena osallistumisena yhteisöön ja sen toimintaan kuin epäsuorasti paikan sallivana ja lämminhenkisenä ilmapiirinä. Moni coworking-toimija tarjoaa erilaisia tapahtumia, kuten aamupaloja, seminaareja tai liikuntaa, joista jäsenet voivat yhdessä nauttia. Tapahtumat voivat osaltaan vahvistaa yhteisöön kuulumisen tunnetta. Yhteisö ja sen luonne voivat kuitenkin rakentua myös muistakin asioista kuin tapahtumista. Millainen sosiaalinen tunnelma paikasta välittyy? Moikkaavatko työntekijät toisiaan käytävillä? Parhaimmillaan itselle sopivasta yhteisöstä voi olla apua niin motivaatioon kuin varsinaisiin työtehtäviin ja verkostojen rakentamiseen. Yksi yhteisöllisten työtilojen ehdottomista hyödyistä onkin se, että ollaan muiden lahjakkaiden ammattilaisten ympäröimänä. Ei siis ole täysin yhdentekevää, millainen yhteisö on ja miten sen rakentumista fasilitoidaan.
Myös itse työtilaa ja sen ratkaisuja kannattaa pohtia. Työtila ja sen ratkaisut voivat sekä hyvässä että pahassa vaikuttaa välillisesti aikaansaamiseen työssä. Suurin osa yhteisöllisistä työtiloista on varusteltu monipuolisesti eri työn vaiheisiin sopivilla tiloilla. Tiloissa on siis lähtökohtaisesti hyvät puitteet työnteolle. Käyttäjän tehtäväksi jää kuitenkin arvioida tilojen toimivuus ja sopivuus omien työtehtävien ja mieltymysten kannalta. Huomio kannattaa kiinnittää esimerkiksi siihen, sijaitsevatko tilat loogisesti suhteessa toisiinsa. Huonosti sijoitellut tilat voivat nimittäin mitätöidä toistensa tarkoituksen. Taukotila heti suojaamattoman hiljaisen työalueen vieressä närkästyttää puolin ja toisin. Toinen merkille pantava asia voisi olla yksityisyyden säätelyn mahdollisuus. Onko omaa työrauhaa mahdollista säädellä erilaisin tilaratkaisuin kuten sermein tai verhoin? Myös tilan ilmeellä ja näkymillä voi olla vaikutusta esimerkiksi motivaatioon. Tunnelmallinen miljöö tai kauniit maisemat voivat pitää yllä parempaa työvirettä!
Viimeisenä työtilan valintaan vaikuttavana tekijänä tein huomion tilojen käytettävyydestä. Työn sujuvoittamiseksi tilojen käytön tulisi olla mahdollisimman vaivatonta ja omiin tarpeisiin sopivaa. Ensinnäkin aukioloajat kannattaa tarkistaa. Jos olet aamuvirkku, kello yhdeksältä aukeava työtila ei ehkä ole otollisin. Kannattaa myös tarkistaa, mitä kaikkea jäsenyyteen kuuluu ja mitkä asiat kuuluvat vain lisämaksusta. Mitä vähemmän keskeisiä palveluita on lisämaksusta, sitä helppokäyttöisempää ja tarkoituksenmukaisempaa tilassa toimiminen on. Monesti esimerkiksi neuvottelutilat eivät kuuluu hintaan, mikä voi pahimmassa tapauksessa johtaa tilanteisiin, jossa neuvottelutiloja ei käytetä, vaikka niille olisi tarvetta.
Mitä tulee edellä havaittuihin työtilan valintaan potentiaalisesti vaikuttaviin tekijöihin, kokeilemani yhteisölliset työtilat olivat suhteellisen tasavertaisia. Lopullinen valintani oli siis loppu viimein pienistä yksityiskohdista kiinni. Se, mikä koitui omassa valinnassani ratkaisevaksi tekijäksi oli kuin olikin sijainti. Ei kuitenkaan aivan lähtökohtaisella ajatuksellani, vaan vähän eri perustein. Päädyin lopulta coworking-toimijaan, jolla jäsenyyteen kuuluu enemmän kuin yksi tila eli joka pystyi tarjoamaan sekä tilan läheltä kotiani että tilan ydinkeskustasta. Tällainen sijaintien kombinaatio tuntui ainakin aluksi itselle mielekkäimmältä valinnalta. Näin pystyn joinain päivinä hyödyntämään lyhyttä työmatkaa ja toisina puolestaan keskustan palveluita ja lounasseuran läheisyyttä!
Marianna Kotilainen