Miten Korona-virus vaikuttaa paikkariippumattomantyön kehittymiseen.
Viime päivien ja viikkojen aikana Korona-epidemia on koitellut meitä kaikkia ennen näkemättömillä tavoilla. Epidemian alkaessa päädyin pohtimaan sen mahdollisia vaikutuksia työn tekemiseen. En vielä siinä vaiheessa halunnut lähteä vetämään mitään johtopäätöksiä, koska jokainen muutos tuo mukanaan useita vaiheita ja vaiheiden ymmärtäminen vaatii muutoksen kypsymistä sekä katsontakannan laajentumista.
Omassa arjessani paikkariippumatontyö on ollut käytäntö ja vuosia. Kun iso osa meistä on tullut pakotetuksi tekemään työtä kotoa käsin jo yli viikon, on nyt hyvä aika katsoa millaisia vaikutuksia muutoksella on ollut, ja millaisia vaikutuksia sillä mahdollisesti tulee olemaan paikkariippumattomantyön kannalta. Osa oletuksistani on toki ehkä liian varhain tehtyjä ja siten mahdollisesti hataria mutta yleinen trendi osuu varmasti oikeaan suuntaan.
Koska katson asioita mielelläni tulevaisuuden kautta olen jakanut muutoksen viiteen vaiheeseen, alkaen päivästä jolloin epidemia nousi Suomessa otsikoihin ja päättyen aikaan jolloin virus on todettu hävinneeksi. Tuo hävinneeksi toteamisen vaihe on hyvin löyhä käsite ja kuvastaa sitä aikaa, jolloin elämän voidaan todeta palanneen normaalitilaan (mikä sitten onkaan normaalin määritelmä tuona hetkenä). Vain tulevaisuuteen peilaamalla nykyisyyden arvioinnilla on merkitystä.
Vaihe 1: noin 0-5 päivää epidemian alusta
Korona-virusepidemian ensimmäinen etätyöilmiö oli hyökyaalto, joka pyyhkäisi kaikkien työtätekevien ylitse valtavana energiana ja yliaktiivisuutena. Useat kanavat täyttyivät erilaisista ohjeista kuinka työtä tulisi tehdä kodeissa. Etätyöstä tuli hetkeksi asia joka kosketti kaikkia. Suurin osa ”hössötyksestä” oli normaalia reagointia meitä kohdanneeseen tragediaan – yhtäkkinen energian suuntaaminen muutoksen vastaanottamiseen. Vaiheen vaikutus paikkariippumattomantyön kehittymiseen oli mahdollisesti pääsääntöisesti negatiivinen johtuen puuttuvasta ja/tai kehittymättömästä työkulttuurista sekä työn ja muutoksen tuoman stressin yhdistymisestä kotiympäristössä. Ensimmäisen vaiheen vaikutukset näkyvät myöhemmissä vaiheissa mm. väsymyksenä ja kielteisenä suhtautumisena paikkariippumattomaantyöhön.
Vaihe 2:
Nopeasti eri tahoilla huomattaan, että työkulttuurin, työkalujen ja käytäntöjen puuttuminen aiheuttaa yrityksille ja työntekijöille suuria ongelmia päivittäisen arjen hoitamiseen. Samaan aikaan opiskelijoiden etäopiskelun kanssa työntekijät yrittävät löytää rippeitä siitä miten työtä, kotia ja vapaa-aikaa tulisi sovittaa yhteen. Vaihe on paikkariippumattoman työkulttuurin muodostumiselle negatiivinen kaoottisen luonteensa vuoksi. Moni yritys ja työntekijä kuvittelee vielä, että vallitseva tilanne on lyhyt häiriö arjessa.
Vaihe 3: noin 2-12 viikkoa epidemian alusta
Suomessa koetaan ensimmäinen Korona-kuolema. Todellisuus tilanteen vakavuudesta ja tulevaisuuden muuttumisesta valkenee suurelle osaa kansaa. Paikkariippumattomuus tulee olemaan uusi normi pidemmän aikaa. Verkkoyhteyksistä tulee olennainen resurssi työn kannalta. Samaan aikaan verkkoyhteyksien käyttöä pyritään säännöstelemään. Tiiviin yhdessäolon tuottama stressi alkaa vähitellen normalisoitua perheissä vaiheen loppua kohti. Työaktiviisuus alkaa vähitellen löytää sopivan tason.
Vaihe 4: noin 2-4 kuukautta epidemian alusta
Muutoksen tasoittuminen alkaa näkyä hitaasti työn, kodin ja vapaa-ajan tasapainon löytymisessä. Työhön liittyvät ylilyönnit ovat poistuneet ja yksilöt ovat löytäneet toimivia käytäntöjä. Muutos ei enää häiritse elämää vaan olosuhteisiin suhteutettuna normaaliarki alkaa löytyä. Paikkariippumaton työkulttuuri alkaa vähitellen muodostua, parhaita käytäntöjä aletaan jakaa. Uusien työkalujen ja toimintamallien käyttö alkaa vakioitua. Korona-tartuntojen määrä laskee ja tulevaisuus alkaa näyttäytyä.
Vaihe 5: 6-18 kuukautta epidemian alusta
Tulevaisuus alkaa normalisoitua. Elämme uudessa tilanteessa. Yritykset alkavat kerämään tietoa kehittyneistä käytänteistä ja toimintamalleista. Yritysten strategiat muotoillaan uudelleen paikkariippumattomantyön sisältyessä yhä keskeisemmin yritysten arkeen. Yritykset hyödyntävät epidemian aikana kehittyneitä uusia verkostomaisia toimintamalleja ottaakseen kehitysloikan. Yhteiskunta siirtyy uuden rakentamisen vaiheeseen, jossa työ ja työympäristö ovat joustavampia. Epidemian aikana luodut toimintamallit ovat karsineet työstä ylimääräisiä osia pois ja nostaneet tuottavuutta merkittävästi. Olemme siirtyneet tulevaisuuskestävämpään maailmaan. Paikkariippumatontyö mahdollistaa kiinteistöjen uudenlaisen käytön ja avaa mahdollisuuden uusien palveluiden tuottamiselle.
Paikkariippumattomastatyöstä on tullut normaali osa arkipäivää, kuten toimistolle lähteminen ennen epidemiaa oli.
Tero Helenius
Lopuksi
On hyvin mielenkiintoista katsoa vuoden tai kahden päästä kuinka paikkariippumatontyö on todellisuudessa kehittynyt tämän aikakauden aikana. Yrityksille tämä aika on hyvin arvokasta oppimisenaikaa, aikaa jona me työympäristöjen ja tulevaisuuden työn kehittämiseen erikoistuneet tahot voimme auttaa yrityksiä ja yhteisöjä selviytymään ja luomaan tulevaisuuden kilpailuetua. Jokainen yritys joutuu nyt haastamaan omat toimintamallinsa suhteessa toimitiloihin. Edessä on mahdollisesti isoja muutoksia kiinteistöjen käytössä.
Nopeutimme juuri Korona-epidemian johdosta paikkariippumattomantyön ja -kulttuurin kehitystä vähintään viidellä vuodella.
Teksti julkaistu ensimmäiseksi Workspacetraveler-blogissa.